torstai 29. helmikuuta 2024

148 päivää XXXIII Olympiadin kisojen avajaisiin —Olympiapäiväkirja 2024. vol 1.

                                   



148 päivää XXXIII Olympiadin kisojen avajaisiin —Olympiapäiväkirja 2024. vol 1. 



33 olympiadia on 132 vuotta mutta vuodesta 1896 jolloin ensimmäisen olympiadin kisat järjestettiin on tullut kuluneeksi tänä keväänä vasta 124 vuotta. Ensimmäiset nykyajan olympiakisat pidettiin nimittäin 06-15.04.1896 eli siis huhtikuussa. Kansainvälinen olympakomitea on peruskirjassaan, ja aivan alussa, määritellyt milloin uusi olympiadi alkaa ja milloin varsinaiset kyseisen olympiadin kisat järjestetään. Olympiadi on neljä vuotta ja se alkaa aina edellisen päätyttyä tammikuun ensimmäisenä päivänä. Alkavan olympiadin kisat pidetään nykyisen määritelmän mukaan heinä-elokuun vaihteessa ja aina siis olympiadin ensimmäisenä vuonna. Olympiavoittaja on aina kuluvan olympiadin mestari lajissaan mutta on tietenkin olympiavoittaja niin kauan kuin elää ja sen jälkeenkin. Vaikka Tokion kisojen ajankohtaa siirrettiin vuodella eteenpäin olympiadi-jako pysyy samana. Nykyistä seuraava eli XXXVIII olympiadi alkaa tammikuun ensimmäisenä päivä vuonna 2028 ja sen kisat heinä-elokuun vaihteessa samana vuonna.



Vuodesta 1924 lähtien on järjestetty myös olympialaisia talvikisoja. Ne eivät ole olympiadin kisat vaikkakin voittajat ovat olympiavoittajia. XXV olympiadin aikana olympialaisten talvikisojen järjestesämisajankohta tahdistettiin olympiadin kolmanteen vuoteen. Vuoden 1992 Albertvillessä pidettyjä olympialaisia talvikisoja seurasivat uudet kisat jo kahden vuoden jälkeen Lillehammerissa.



Suomalaisille tuottaa vaikeuksia lausua olympia-sanuetta puhtaasti. Y-kirjain tapaa usein tummua uuksi. Kyse ei ole puhtaasi kielellemme ominaisen vokaalisoinnun vaikutuksesta. Etuvokaali ja takavokaali eivät voi olla samassa tavussa ja niiden välissä on tässä tapauksessa dentaali. Yhdistelmä takavokaali-dentaali-etuvokaali on suomalaiseen suuhun kovin hankala. Vastavanlaisesti kuulee kovin usein kuinka y-kirjain tumuu uuksi vaikkapa sanaa polymeeri lausuttaessa. Kieliviisaat ovat ajat sitten päätelleet että kielessämme on vokaalisointu.



Suomi on toiveikasta olympia-kansaa vaikka meillä olekaan Pia-nimistä olympiatoivoa. Toivo Loukola on ainoa varsibaibnebn olympiatoivomme sillä hän voitti 3000 metrin estejuoksun vuonna 1928. Olympiavoittoa meillä ei vielä ole mutta lähimmäksi tätä nimitystä on kuitenkin päässyt Voitto Hellsten vuonna 1956.


maanantai 19. helmikuuta 2024

Tanka. Olympiadeja

                                         


Tanka. Olympiadeja


olympiadeja

yhdeksän ensimmäistä

heinäkuun neljäs

kolmelle kuolinpäivä

isänmaallinen lähtö


lauantai 17. helmikuuta 2024

Tanka. Inhottu Messias

                                         


Tanka. Inhottu Messias


inhottu messias

odottelee aikaansa

joutomaat käyttöön

kolopallot nukkuvat

keltaisen peiton alla


tasavaltalaiskalenteri,tanka,valistus,kasvit,valistusmiehet,tilapäistanka,runous,

keskiviikko 14. helmikuuta 2024

Tanka. Suden päivänä

                                       


Tanka. Suden päivänä


suden päivänä

luola on suljettavva

ystävä nauraa

enemmän naamioita

runsaasti siivottavaa


lauantai 10. helmikuuta 2024

Suuri kysymys

 



Turkkilaisten kielten alueella joka kattaa laajan kaistaleen Turkista aina Kiinan rajalle tunnetaan kynsilaukka Sarim-johtoisella nimellä, josta osoituksena turkinkielinen muoto ”sarimsaq.” Helposti heräisi ajatus siitä että josko tuo nimi kantaisi muotoa jolla tämä kasvi on tunnettu sen varhaisista ajoista lähtien. Ajatusketju ei tuota kuitenkaan lupaavaa tulosta. Oslossa asuva kielitieteijä Maria Magdolna Tatár on todennäköisesti sanonut lähinnä viimeisen sanan asiasta. Sarimsaq ja kaikki muut sen muodot muissa kuin turkin kielessä ovatlkin indo-eurooppalaisen kieliryhmän lainasana turkkilaisiin kieliin. Väite herättää aibnakin yhden ajatuksen. Vaikka Keski-Aasiaa ja Kirgisian aroja pidetäänkin kovin romanttisluontoisesti kynsilaukan syntysijoina totuus saattaa olla aivan toinen. 


Kasvin alkuperä voikin olla etelämpänä kuin nykyään luullaan. Ron L. Engeland esitti vuonna 1991 ilmestyneessä kirjassaan ”Growing Great Garlin” ns. turbaanihypoteesin. Olen itse käsittääkseni todistanut sen oikeaksi. Jotkut artisten kasvurymän edustajat voivat muuntua kovaniskoiksi pohjoisissa kasvuolosuhteissa. Toinen klassikko Ted Jordan Meredith oli kiitollinen ensimmäisestä DNA-tutkimuksesta joka näki päivänvalon vuonna 1994. Hän muistutti kuitenkin siitä että nyt on kysymys vasta ensimmäisestä tukimuksesta ja tulevat vuosikymmenet tuovat uutta lisävaloa asiaan. Tavallaan ne ovat tuoneetkin. Esimerkiksi Suomessa suosiota saanut kasvuryhmiin kuulumaton Jan Kozakin tunnetuksi tekemä lajike Bjetin on vanhempi lajike kuin Engelandin luokituksen eri kasvuryhmät. Tsekkiläisten tekmä DNA-tutkimus on osoittanut tämän.


Mutta miiksi kynsilaukka on parempi nimitys kuin valkosipuli? Loppujen lopuksi tematiikassa valkosipuli/kynsilaukka ei ole kyse siitä että valittaisiin jotain ruton ja koleran väliltä vaan kyse on lähinnä siitä kumpi ompi parempi; ruusu vaiko neilikka. Kynsilaukka vain kuvaa kasvia paremmin. Kaikki laukat ovat laukkoja mutta kaikissa laukoissa ei ole kynsiä


Latinan kielessä sana allium juontaa muodosta esculent joka tarkoittanee syötävää juurta. Jos joskus kiista siitä kummalla nimellä kasvia pitäisi Suomessa kutsua johtaisi suureen sovintokokoukseen voisi joku ehdottaa kasville aivan uutta nimeä joka voisi olla vaikka esku tai eskuli. Tuskinpa hän kuitenkaan saisi ehdotukselleen varauksetonta suosiota. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja tässä tapauksessa niitä on ainakin kaksi.

keskiviikko 7. helmikuuta 2024

Otteluraportti. Dallas@Toronto 07.02.2024

                                 


Mikään ei voita hyvän jääkiekko-ottelun seuraamista jos on kyse urheilusta. Tai kyllä sen yksi asia voittaa. Nimittäin jääkiekko-ottelun seuraaminen niin sanotusti nauhalta ja erä- tauot ja muut tauot kelaten on vielä parempi asia. Ennen muinoin ennen nykyisiä digi- aikoja käytettiin nauhureita ja homma oli hieman, tai sanotaanko, aika tavalla hitaampaa. 


Suurempi viehätys asiassa on jos ajattelemme perspektiivejä. Kerran jo varsin kauan sitten katselin erään Montrealin pelin nauhoitettuna. Peli oli alkanut kello 2 yöllä ja  katsoin sen sitten saman vuorokauden aikana alkaen kello 21. Siis 19 tuntia ottelun alkamisen jälkeen tietämättä sen lopputulosta. 19 tuntia on varsin pitkä aika jos liikutaan avaruudessa. Ja kun tuota asiaa miettii ja etäisyyksiä, niin ei voi olla yhtymättä kirjailija Veikko Huovisen luoman hahmon, Konsta Pylkkäsen lausumaan suuren totuuteen: ”ihmisen oikeudet universumissa ovat kusiaisen luokkaa.” 


Radiosignaali kulkee sekunnissa 300 000 kilometriä ja noin kuudessa ja puolessa tunnissa se ehtii noin seitsemän miljardin kilometrin päähän. Se on sama matka mitä auringosta on Pluto-nimiseen avaruus -kappaleeseen jota joskus pidettiin planeettanakin. Toki tuo 7 000 000 000 kilometriä on Pluton etäisyys auringosta äärimmillään. Tämän lyhyen jaarittelun tarkoitus oli kertoa että aloitin tänä aamuna otsikossa mainitun otteluun seuraamisen suorana lähetyksenä kello 8.30 eli olin tavallaan avaruusmökilläni jääkappale Plutolla.


Toronto on Kanadan suurin kaupunki. Se on hyvin kansainvälinen kaupunki ja siellä harrastetaan monia urheilulajeja. Kaupungin koripallojoukkue Toronto Raptors on voittanut NBA liigan mestaruudenkin. Toronto Raptors on suosittu joukkue jaa niin on myös Toronton jääkiekkojoukkue Toronto Maple Leafs. Vai onko se suosittu? Sillä on toki paljon vankkumattomia kannattajia ja tietyllä tavalla koko Ontarion provinssi on Maple Leafs-valtakuntaa. Mutta suosittu joukkue voi olla myöskin hyvin vihattu. Vaikea mennä sanomaan kuinka moni Ontariolainen lopulta pitää joukkueesta, ja kuinka moni vihaa sitä. Mutta muualla Kanadassa siitä ei todellakaan pidetä. Toronto on viimeksi vienyt Stanley cupin vuonna 1967 ja moni toivoo että se oli viimeinen kerta. 


Yleisesti uskotaan että Toronton yllä on suuri kirous ja se ei todellakaan tule koskaan enää voittamaan tuota himoittua kiertopalkintoa. Omalla tavallaan Toronton tragediaa kuvaa Viaplayllä nähtävillä oleva sarja nimeltään ”Börje.” Siinä kuvataan tietenkin Ruotsin jääkiekko-suuruutta Börje Salmingia. Ehkäpä Salming on kaikkien aikojen paras  puolustaja toisen Ruotsalaisen Niclas Lidströmin ohella. 


Torontoa kohtaan tunnetusta inhoa kuvaa se millaisen kommentin liittymiseni kanadalaiseen kynsilaukka-ryhmään Facebookissa sai aikaan. Esittelin itseni ja tietysti kerroin fanittavani Kanadaa ja kanadalaisia ja seuraavani NHL-liigaa. Kerroin tavastani seurata jääkiekkoa, ja siitä kuinka en nykyään pidä varsinaista suosikkijoukkuetta. Sanoin pitäväni siitä joukkueesta tai niistä joukkueista jotka kulloinkin pelaavat parasta jääkiekkoa, ja että tietyllä tavalla sydämeni on tällä hetkellä Dallasissa. Tuossa kommentissa eräs kanadalainen kynsilaukkaharrastaja oli suuresti huojentunut siitä että en ainakaan ollut Toronton fani. En nyt itse voi sanoa vihaavani Torontoa. Pikemminkin tunnen sitä kohtaan jonkinlaista mustaa sympatiaa ja kauhun sekaista sääliä. 


Nyt rakennettu joukkue ei tule voittamaan Stanley cupia. Joukkue on nimittäin rakennettu väärin ja on jotenkin niin epäoikeudenmukaista että kolmella kaverilla on järkyttävän hintava sopimus. Jotain kertoi viime yön ottelukin. Kolmen kovan hevosen varaan rakennettu joukkue ei voi menestyä. Puolustus on aivan jotain muuta mitä Stanley cupin voittamiseen tarvitaan eikä maalivahtikaan viime kädessä ole viimeisen päälle luotettava. Dallas joka ei edes ole liigan luisteluvoimai-sin joukkue läpäisi aika ajoin Toronton puolustuksen mennen tullen. Toronto voisi yrittää vahvistaa joukkuettaan vapailla Aagenteilla, mutta kun harva haluaa tosissaan tulla tuohon kaupunkiin niin siinähän ollaan. NHL-liigaa seuraava tietää mistä on kysymys.


Dallas on aivan toista maata. Joukkue on vahvistunut kausi kaudelta ja se voi edetä tällä kaudella ainakin konferenssifinaaliin saakka. Joukkueessa pelaa neljä suomalaista ja on peräti ei nyt uskomatonta, mutta ainakin tavattoman upeaa, että tuossa joukkueessa pelaa neljä suomalaista joista kolme on puolustaja. Tämä on oikein hyvä asia kun ajatellaan tulevia isoja maajoukkueturnauksia, neljän maan turnausta vuoden päästä helmikuussa ja kahden vuoden kuluttua pelattavaa olympiaturnausta. Suomen suurin etu hyvin toimiva puolustus ja nimenomaan Heiskasen, Lundellin ja Hakanpään keskinäinen hyvä kemia. 


Toisin kuin Toronto on Dallas joukkue johon pelaaja kuin pelaaja tulee mielellään. Dallasin ykköspelaajaksi on noussut viime vuosina Suomen Miro Heiskanen mutta joukkue enmenestys ei ole pelkästään Heiskasen varassa. Voidaan jopa sanoa että kun Heiskanen oli kuvioista pois tällä kaudella sai häntä nuorempi Thomas Harley vastuuta joukkueen alakerrassa. Viime yön ottelussa näimme Harleyn joka oli saanut rutkasti itsevarmuutta. Joukkueella on nyt kaksi loistavasti luisteleva puolustajaa jotka pelityyliltään vielä poikkeavat toisistaan toisiaan täydentävällä tavalla. Nämä kaksi pelaajaa on nyt yhdistetty samaan pariin. Alkukaudesta Heiskanen joutui todellakin olemaan Ryan Suterin, kohta 40 vuotta täyttävän entisen suuruuden, eräänlaisena omaishoitajana. 


Heiskanen on loistava luistelija joka laittaa kiekkoa liikkeelle, mutta laukaisuja kaivattaisiin toki lisää. Toki Heiskanen laukoo maalia kohden mutta usein varsin tarkoituksellisesti kohti maalivahtia ja niinpä hänen laukaustensa reboundista on tehty monta maalia. Samassa parissa pelaava Harley pystyy läpiajoihin ja rohkeisiin ja nopeisiin maalilaukauksiin. Vastaavanlaisen tandemin koko liigasta löydämme vain Coloradosta. Kyse on Cale Makarista ja Bowen Byramista. He eivät kylläkään tällä hetkellä pelaa samassa parissa. Heiskanen ja Makar voivat kilpailla liigan parhaan puolustajan tittelistä. Jos vain Byramia ja Harleyta vertaa keskenään niin katsomatta asiaa Dallasin silmälaseihin Harley näyttäisi olevan parempi pelaa monessakin suhteessa. Byram jää Makarin varjoon ja kärsii selvästi itseluottamuksen puutteesta.


Dallasin kakkosparissa pelaavatkin sitten suomalaiset Lindell ja Hakanpää. Tällä hetkellä Ryan Suterin omaishoitajana on Joel Hanley kolmosparissa. Suterilla on varsin kallis sopimus mutta mutta hänen osansa on nyt olla kolmannessa parissa pienemmällä jää-ajalla. Vauhti on hidastunut viime kausien aikana ja ehkä Suter pelaa viimeistä kauttaan. Toki Suter on parantanut tahtiaan kauden myötä. Dallasin puolustus on todellakin yksi parhaita mitä liigassa on. Heiskanen ja Harley muo-dostavat suuren uhan aina kun he ovat jäällä. Lindell ja Hakanpää ovat todellisia alivoimapelin mestareita, ehkäpä jopa liigan paras yksikkö tässä suhteessa. 


Toronto voitti viime yön pelin mutta mitään suuria aiheita juhlaan ei ole. Dallas on vieraskiertueella ja se pelasi edellisen ottelun myös toissa yönä. Toronto pystyi parhaimmillaan luomaan painetta Dallasin päätyyn, mutta kuten edellä sanottiin sen puolustus voidaan läpäistä helposti. Luisteluvoimaista joukkuetta vastaan se on todella lirissä. Jos se saa vastaansa pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella oman divisioonansa joukkueista Floridan voi sitä vain sääliä. Toronto voi laittaa peliin kolme tai neljä kovan luokan hevosta jotka kaikki ovat hyökkääjiä. Floridalta löytyy kovia heppoja puolustuksessa ja hyökkäyksessä niitä on suorastaan pilvin pimein ja maalissakin pelaa  muuan Bobrovski. 


Viime yönä emme nähneet parasta Dallasia ja sen takia Toronto sai tiettyä etua, ja niin oli ottelun lopputulos vähän arpapeliä. Ottelu oli jälleen hyvä esimerkki siitä että viimeisen 10 minuutin aikana NHL pelissä tapahtuu aina. Mikään joukkue ei voi tuudittautua helppoon voittoon kahden maalin johtoasemassa. Dallasilla oli pieni musta hetki mutta se tuli maalin päähän ja olisi voinut jopa tasoittaa pelin viimeisellä minuutilla.


Kausi on nyt yli puolivälin jos puhutaan runkosarjasta. Nyt mitataan mistä aineksista joukkueet on tehty eli kenellä on syvyyttä ja niitä paljon puhuttuja kovia heppoja. Pelit tiivistyvät, niin tunnelmaltaan kuin intensiteetiltäkin. Eurooppalai-selle jääkiekon ystävälle on luvassa paljon aikaiseen katseluaikaan välitettäviä pelejä. Omaa tunnelmaa lisää tietoisuus ja varmuus siitä että näemme todellakin jo ensi vuonna parhaan mahdollisen maajoukkueturnauksen, ja kahden vuoden päästä Milano isännöi kaikkien aikojen turnausta.

tiistai 6. helmikuuta 2024

Vuoden 2030 talvikisojen järjestelyoikeudet ja tapaus Trojena?



Helmikuu on kova pakkaskuu ja perinteinen kuu olympialaisten talvikisojen järjestelyille. Näinä päivinä urheilun ja jääkiekoilun  ystävää ilahduttaa suuresti se että NHL-pelaajat tulevat jälleen mukaan talvikisoihin vuosina 2026 ja 2030. Kahden vuoden päästä kisataan Pohjois-Italiassa Milanon ollessa pääasiallinen järjestelykaupunki. Kisat kylläkin jaetaan useaan usealle paikkakunnalle Pohjois- Italiassa. Tänä vuonna ratkaistaan vuoden 2030 kisojen pitopaikka. Loppu-suoralla on neljä hakijaa. Tuleva  isäntäpaikka paikka löytyy seuraavassa seuraavista: Yhdysvaltain Salt Lake City; Tukholma ja Åre; Sveitsi eri paikkakuntineen ja Ranskan alppien provinssit.


Kahden vuoden päästä pidettävien Milanon kisojen järjestelykonsepti on varsin kiitollinen. Uusia suorituspaikkoja ei juuri tarvitse rakentaa mutta yhdessä asiassa kyllä kärsitään. Kisojen tarkoitus on ollut aina tietyllä tavalla tuoda urheileva nuoriso ja vähän varttuneemmatkin kisoja seuraavat henkilöt yhteen. Milanosta on jonkin verran matkaa esimerkiksi Alto Adigen Razen-Anholtziin eli  Anterselvaan jossa ampumahiihto järjestetään. Mutta jotain varmasti täytyy maksaa siitä että kisat voidaan järjestää kohtuullisin kustannuksen.


Olympiakisojen, oli kyseessä kesä-, tai talvikisat tarkoitus on alusta alkaen ollut se että järjestelyoikeus kiertää. Kisoja on järjestetty Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. 


Järjestelyoikeuksia on todellakin kierrätetty aivan maanosakohtaisestikin. Eurooppa voinut muodostaa viime aikoihin asti poikkeuksen, kisat on voitu järjestää kaksi kertaa peräkkäin tässä maanosassa. Näin tapahtui vuosina 1964 ja 1968 ja toistamiseen vuosina 1992 ja 1994 kun olympialaiset talvikisat tahdistettiin varsinaisen olympiadin keskelle. Varmasti kyseessä oli hyvä ratkaisu urheilevan maailman kannalta. Nyt kesäkisat ovat omana vuonaan ja talvikisat ja jalkapallon maailmanmestaruuskisat taas samana vuonna.


Jos jokin kaupunki on saanut järjestettäväkseen olympiakisat oli kyseessä kesä-, tai talvi- kisat ei se voi kohtuudella odottaa saavansa kisoja uudelleen vähään aikaan. Odottamaan  voi joutua vuosikymmenten ajan. Toki olemme nähneet talvikisojen historiassa yhden poikkeuksen. Innsbruck järjesti vuoden 1964 kisat ja sitten uudelleen vuonna 1976 kun Yhdysvaltain Denver luopui järjestelyoikeuksistaan korkeiden kustannusten ja kaupungin asukkaiden vastustuksen vuoksi. Vuoden 2030 kisojen hakijoiden joukossa on Salt Lake city mutta se tuskin saa kisoja onhan edellisistä vasta 28 vuotta.


Mutta kuka voittaa vuoden 2030 kisojen haun? Urheiluhullujen mormonien pettymykseksi pitää todeta että Salt Lake Cityn edelliset kisat olivat todellakin  28 vuotta sitten, ja nyt pitää odotella kärsivällisesti muutama olympiadi. Kaupungin urheilu- innostusta kuvaa se että sinne haluttaisiin kovasti myös NHL joukkue. Tukholma-Åre on ihan hyvä yhdistelmä. Kelkkailu jouduttaisiin kuitenkin järjestämään joko Norjan Lillehammerissa tai Latvian Siguldassa. Tukholma ja Åre kisasivat hyvin järjestelyoikeuksista vuoden 2026 kisojen suhteen mutta lopulta Milanon konsepti vei voiton. 


Sveitsin hakemuksessa painottuu ekologisuus ja vähäisen rakentamisen tarve. Sveitsi on loppujen lopuksi varsin pieni alue ja yhteyksiltään toimivampi ja nopeampi kuin vuoden 2026 kisojen klusteri. Jos joku haluaa nopeasti hahmottaa miten pieni maa Sveitsi loppujen lopuksi on niin voi katsoa Suomen karttaa. Alppimaa on pinta-alaltaan hieman pienempi kuin Suomen neljän pohjoiseen kunnan alue joka käsittää Utsjoen, Inarin, Sodankylän ja Kittilän. Sveitsin hakemuksen kisapaikat ovat varsin pienellä alueella maan sisällä. 


Ranskan hakemuksen uskotaan menestyvän ja siinä on paljolti samoja perusteluja kuin Sveitsin vastaavassa. Voisi olla tietyllä tavalla oikeus ja kohtuus että Tukholma-Åre menestyisi, mutta Pohjoismaiden äänet eivät loppujen lopuksi niin kovin paljoa paina äänestyksessä. Näyttää siltä että kisat järjestetään Euroopassa. Päätös tehdään 23.07 kuluvaa vuotta. NHL-pelaajien mukanaolo tuo oman lisänsä kaksiin seuraaviin talvikisoihin ja eurooppalaiset joukkueet saavat siitä kieltämättä lisäedun.


Otsikossa mainitaan Saudi-Arabian Trojena. Trojena pidetään yhtenä mahdollisena hakijana vaikka varsinaista järjestelyhakemusta ei ole vielä jätetty. Kieltämättä vuoden 2030 talvikisoja koskevan englanninkielisen Wikipedia-artikkelin alaotsikko ”Potential Bids” ja Trojenan mukanaolo siinä voi ensi näkemältä nostattaa ihokarvat pystyyn. Saudi-Arabia on nimittäin saanut järjestettäväkseen vuoden 2029 Aasian talvikisat. Järjestelypaikkakunta olisi siis maan pohjoisosassa oleva Trojenan alue. Kyse on hankkeesta jonka rinnalla Putinin Sotsitus kylmenee ainakin mitä tulee käytettäviin resursseihin. Trojera-projektista on kirjoittanut varsin uskottavasti Alarabiya News viime vuoden elokuussa. Kyse on siitä että 300 miljardin euron panostuksella luotaisiin todellinen talven ihmemaa aavikon reunamilla sijaitsevalle vuoristoalueelle. 


Hanke voidaan varmasti toteuttaa teknisesti jos rahavaroja on käytössä käytännöllisesti rajattomasti. Ja mitä varmimmin tuo ihmemaa syntyykin. Hanke on mielikuvituksellinen mutta kieltämättä omalla tavallaan osoitus siitä mihin antroposeenin aikaa elävä ihminen kykenee. Onko sitten kyse hyvästä vai pahasta kun lähdetään luomaan arkkitehtonista vuoristomaailmaa jossa vuorten prominenssia nostetaan keinotekoisella rakennelmilla. Kuvasta katsoen mieleen tulee vuoren yläpuolelle rakennettu highway-syherö. 1200-metriä pitkä ja 3 miljardia euroa maksava kelkkailurata on enää pieni kuriositeetti kokonaisuudessa.


Saudi-Arabia on saanut järjestettäväkseen jo vuoden 2034 jalkapallon MM-kisat. Ja kuten jo aiemmin mainittiin niin tämä megatapahtuma on vuodesta 1994 tullut järjestettäväksi aina samana vuonna kuin olympialaiset talvikisat. Euroopassa järjestetään varmasti vuoden 2026 ja 2030 talvikisat ja sitten onkin jonkin toisen maanosan vuoro. Joka tapauksessa em. Alarabiya Newsin uutinen on lukemisen arvoinen.Ottamatta kantaa siihen mikä on oikeus ja kohtuus ja mikä ennen kaikkea on järkevää ei ole vaikea ennustaa että kaksien Aasiassa pidettyjen kisojen (2018 ja 2022) ja niin ikään kaksien Euroopassa pidettyjen kisojen jälkeen on Pohjois-amerikan vuoro vuoro. Ainoat varteenotettavat Pohjois-Amerikkalaiset hakijat ovat Salt Lake City (kisaisäntä vuonna 2002) ja Vancouver (2010). Trojerassa kaikki voi olla myös valmista vuonna 2034.


maanantai 5. helmikuuta 2024

Tanka. Alkuperäinen

                               


                                                               06.02.2024        

Tanka. Alkuperäinen


alkuperäinen

mutta kuka eniten

järvellä selko

se oli ennen kaikkia

nimi jää salatuksi


torstai 1. helmikuuta 2024

Tanka. Luminen aamu

                                         


                                                                        
02
.02.2024    

Tanka. Luminen aamu


luminen aamu

nimikin on takuuna

mestari nukkuu

hyperavaruudessa 

saa tuiskun silmilleen