Tammikuun kolmas lauantai MMXXIV.

                             

Niin on. Päivä on pakkahainen joten saunaa ei voi lämmittää kun puuta menisi aivan liiaksi pienessä ulkosaunassa. Mutta onhan lauantaina muutakin ja yksi sellainen asia on tietenkin Lauantain toivotut levyt. Lauantain toivottujen edellä on perinteisesti ollut iltahartaus, ja on vielä edelleenkin. Vai voiko sitä iltahartaudeksi aina kutsua? Ennen kun lauantai koitti soivat ehtookellot ja päälle kuultiin jokin virsi. Nykyään soivat kuin soivatkin ehtookellot mutta virrestä ei voi aina olla niin varma. Ehtookellojen päälle joku kailottaa ”Herra, avaa minun huuleni...” 

Jos jotain on jäänyt kaipaamaan niin sitä hetkeä kun ehtookellot kajahtivat ja virren ensi nuotit soinnahtivat. Yksi noista rakkaimmista, ja myös eniten soitetuimmista lauantain klo 18 virsistä oli ”Jeesus parhain ystäväni.” Vaan eipäs ole enää... Käytännöllisesti katsoen ilman syytä... Ei oikein jaksa innostua nykyajan iltahartauksista, vaikka niiden pitäjinä on yhä paremmin koulutettuja henkilöitä. Ja jos ollaan rehellisiä niin parhaat hartaukset ovat melkein poikkeuksetta kanttorien pitämiä. Tuleekin mieleen ne muistelukset jotka kuulin entisessä seurakunnassani Kymissä. Siellä kun oli pitkään kirkkoherruutena Rurik Tammekas- niminen pappi. Seurakunnan kanttorina oli musiikkineuvos Jalmari Aalto josta sanottiin että hän oli Kymenlaakson paras puhuja. Asia joka oli kovin ottanut Tammekkaan luonnolle. Ja kun Aalto vielä valittiin moneen otteeseen suositummaksi karhulalaiseksi niin jopas jurppi kirkkoruhtinasta niin vietävästi. Kymin papeista olisi paljon kerrottavaa. 

Lohkaistaanpas juttu eräästä pitkään ikään ehtineestä kyseisen seurakunnan papista. Hän oli tietenkin Osmo Alaja, pitkä ja hoikka mies, aitajuoksija sm-mitaleille saakka. Vuonna 1959 hänestä tuli peräti Mikkelin piispa. Kun liikuin Kymissä vanhempien ihmisten parissa kyselin kovasti sitä millaisia heppuja Alaja ja Tammekas oikein olivat. Paljon juttuja kuulin, ja joiltain osin olen keksinyt niihin joiltan irrationaalisia lisiä itsekin! Alaja oli kuulemma ollut vallan mahdoton mies röökin perään. Monesti taloon tullessaan oli kysellyt kessujen perään kun oli juuri päässyt loppumaan omat. 

Yhteen taloon tullessaan oli Alaja huomannut eteisen hyllyn päällä Klubi-varusteet jotka olikin oitis sieltä ottanut. Sisään astuttuaan Alaja oli vain tuumannut ”On tästä pituudesta jotain hyötyäkin. Lyhyt mies ei olisi näitä lupeja tuolta hyllyn päältä heti keksinytkään. ”Eivät ne pahalla häntä kuitenkaan muistelleet. Eikä kyse ollut pelkästään herkullisista Klubi-tupangeista. Kaikki näet kelpasi: piippu, kessu, sikari ja sätkäkin. Kyllähän siinä oli kansankirkolle oiva mannekiini. Ei siinä mitään mutta aina kun kysyin ihmisten muisteloja Alajasta niin poikkeuksetta kuulin ensimmäiseksi noita rööki-juttuja. 

Kuuntelin radio-ohjelman

                                   

Niin kuin tiedämme, vaikka jotkut väittävät aivan muuta, on meidän yleisradio suomalaisten yleisradio paras yleisradio meille suomalaisille. Aivan erityisesti erinomainen kanava on Ylen ykkönen. Toisaalta on siinä joskus ylenpalttista elitististä paatosta mutta luotettavuudessa on se varmasti kilpailee BBC:n kanssa.

En ole aiemmin ollut ”Näistä levyistä en luovu-ohjelman” suuri fani enkä välttämättä sellaiseksi koskaan tulekaan. Kuuntelin kuitenkin viimeisen produktio ja siellä olikin kertomassa omista levyistään itse Esko Valtaoja. Eskon olen tavannut erään toisen tähtitieteilijään hautajaisissa ja siitäkin on jo aikaa kohta kaksi vuosikymmentä.

Esko on hyvin sydämellinen ihminen ja aivan erityisesti tuo radio-ohjelma loi hänestä esiin lämpimän ja hyvin humoristisesti maailmaan suhtautuvan avaruusolion. Avaruudessahan me olemme jo omalla tavallaan tuo avaruusolio voisi olla tähtitieteilijälle jopa hyvin kunnioitettava titteli. Ainakin luulisi tuollaisia avaruus-perspektiivejä tutkivan henkilön ymmärtävän oman rajallisuutensa ja oikeudet maailmankaikkeudessa. Nuo oikeudethan eivät ole edes ihmiskunnan mittakaavassa kuin kusiaisen mittaluokkaa. Etpä lataile omaa aurinkoasi muutaman miljardin vuoden päästä vedyllä kun se energia alkaa loppumaan.

Viisaiden ihmisten seura voi tehdä kaltaisekseen tai ainakin jotkut heidän ajatuksistaan voivat olla vahvistavia. Huomaat että joku toinen liikkuu samoilla periaatteilla ja on ollut niissä jopa johdonmukainen. Eskon lausahdus siitä että suoratoistopalvelut ovat suoranaisia karkkikauppoja joista voi ostaa yhden kappaleen kerrallaan pitää täysin paikkansa. Eskon mielestä levyt pitää kuunnella kokonaisuuksina. Tässä hän on täysin oikeassa. Ajatellaanpa vaikka sellaisia suuria klassikoita kuin Beatlesin Kersantti pippuri ja Rantapoikien Pets sounds. Onhan noissa albumeissa suurenmoisia kappaleita jotka kuulostavat yksittäinkin soitettuna suurenmoisenlta mutta Esko on todellakin suuren asian jäljellä.

Mikä pätee levyn kuuntelemiseen pätee varmasti myöskin yksittäisen radio-ohjelman kuunteluun. Kovin useasti tulee jätettyä radio-ohjelma kesken aivan kuuntelun alkuvaiheessa koska se ei tunnu mitenkään miellyttävältä. Eskon periaatteella levyjen kuuntelemisesta pitää olla pitkäjänteinen ja kärsivällinen sillä ei koskaan tiedä mitä sieltä oikein löytää. Musiikkimaultaa mies osoittautui ennakkoluulottomaksi ja oman tien kulkijaksi. Hänellä ei ole tärkeää miettiä musiikin rakenteita, niiden hienoja matemaattisia rakenteita mitä esimerkiksi Bachin musiikkiin väitetään kuuluvan. Musiikki on hänelle väline jolla esimerkiksi saadaan elämänvoimaa. Se voi todellakin olla korjaussetti kun välillä on niin sanotusti saanut köniinsä. Mitä tulee noihin hienoihin matemaattisiin rakenteisiin mitä musiikissa väitetään olevan ja mitä niissä varmasti on ei Valtaoja kiinnitä niihin huomiota koska omia sanojensa mukaan hän ei ymmärrä niitä. Kovin yksipuo-lisiahan me kaikki olemme. Joku voi todellakin ymmärtää mustien aukkojen sielunelämästä kaiken mahdollisen, mutta jääkin sitten joissakin asioissa aivan diletanttiksi.

72-vuotias mies haluaisi vielä oppia soittamaan jotain soitinta jotta ymmärtäisi musiikista vielä enemmän. Se on Esko Valtaojan suuri haave. Näistä levyistä en luovu/Esko valtaoja on ohjelma jota voin suositella kaikille. Yksi nautinnollisim-mista radio-ohjelmista mitä mitä koskaan olen kuullut. Vain ihminen joka tuntee oman rajallisuutesa voi olla vaatimaton. Vaatimattomuudensta avautuu kuitenkin valtavia perspektiivejä.

Häkkipäiden MM-kisat 2024

                                 

Nuorten maailmanmestaruuskisat, siis jääkiekon U20-turnaus kisat ei mennyt oikein putkeen Suomelle joukkueelta. Tietysti on asiaa niin että ei yksi maa aina voi voittaa, ja sekin olisi aika kohtuuton vaatimus että vuosi pitäisi olla vähintään mitaleilla. Siis pitäisi vähintään voittaa pronssimitali joka siunattu vuosi. Ehkä sitä voidaan vaatia Kanadalta. Mutta sehän onkin maa jossa kissat ja koiratkin pelaavat omia lätkäturnauksiaan yöaikaan kun ihmisen silmä välttää. Ja jäähalleja on laskutavasta riippuen tuossa pinta-alaltaan maailman toiseksi suurimmassa maassa ainakin 5 000.

Keväällä huhti-toukokuun vaihteen molemmin puolin pelataan Suomessa alle 18 vuotiaiden maailmanmestaruuskisat, siis häkkipäiden maailmanmestaruuskisat. Omalla tavallaan nämä U-18 kisat ovat arvostetuimmat kuin nuorten MM-kisat arvostetuimmat. Arvostetuimmat sillä tavalla että siellä on mukana aina koko ikäluokan parhaimmisto. Nytkin oli U20 kisojen suhteen niin että ikäluokan paras pelaaja on jo tekemässä NHL-uraa eikä kyse ole mistä tahansa pelaajasta. Nyt puhutaan  pelaajasta josta odotetaan seuraavaa viiden tähden supertähteä, pelaajaa joka pystyy kehittämään lajia ja viemään sitä eteenpäin ja olemaan uudelle sukupolvelle esikuva. Kysehän on kanadalaisesta Connor Bedardista.

Tietysti on ikävää että Suomen joukkueen tunarointi viimeisessä ottelussa jätti varmasti huonon muistijäljen muuten niin hyvin pelanneelle porukalle. Mutta toki ennenkin noista syövereistä on noustu ja Suomen joukkueessa on todennäköisesti monta nukkujaa eli sleeperiä, suuremmalla numerolla varattua pelaajaa jotka pystyvät vielä tekemään hyvän NHL-uran. Pelaajapolku on monesti niin erilainen kuten jääkiekkoa  seuraava sen oikein hyvin tietää. ensi kesän varaustilaisuudessa varataan varmasti muutama suomalaispelaaja yliikäisenä.

Häkkipäiden maailmanmestaruuskisat ovat siis Suomessa ja kiinnostusta tulee taatusti löytymään. Ottelut pelataan Espoossa ja Vantaalla ja lippujen hinnat ovat hyvin kohtuulliset. Suomella on hyvä ikäluokka ja voi olla että häkkipäiden jouk-kueen varausikäisistä pelaajista viedään ensimmäisellä kierroksella ainakin neljä pelaajaa. Nimet Konsta Helenius, Aron Kiviranta, Aatos Koivu, Emil Hemming ja Eemil Vinni on syytä painaa mieleen

U-20 joukkueen katastrofi tulisi puida muuallakin perusteellisesti kuin meidän hyvin asiantuntevien jääkiekko journalistien kommenteissa ja kirjoituksessa. Toivottavasti näin tapahtuu jääkiekkoliiton johdossa.

Mitä tulee pieleen menneeseen U-20 turnaukseen niin joukkueella olisi ollut mahdollisuudet pelata loppuottelussa ja hyvänä päivänä voittaa maailmanmestaruus. Kun katseli Suomen joukkueen peliä ja mitä vaihtoaitiossa tapahtui, niin ei voinut välttyä ajatukselta että Suomen joukkueen peli oli hyvien yksilöiden varassa ja valmennus oli täysin tuuliajolla. Jonkun toisen valmentajan johdolla tämä joukkue olisi saavuttanut loppuottelupaikan. Mutta spekulaatiot ovat nyt täysin turhia. Jääkiekkoliiton tulee ottaa asia vakavasti. Häkkipäiden maailmanmesta-ruuskisat ovat taas uusi mahdollisuus.

Sitten on syytä muistuttaa vielä yhdestä asiasta joka kovin helposti unohdetaan. Meillä on nimittäin kasvamassa erittäin laadukas nais leijonien ikäluokka, opikeastaa useita ikäluokkia. Sieltä voi nousta sellaisia vahvistuksia naisten maajoukkueesee, että kahden vuoden päästä pelattaviin pelattavaan Milanon olympiaturnaukseen että pronssimitali on ihan mahdollista saavuttaa. Kanadan ja USA:n haastaminen todenteolla on sitten seuraavan vuosikymmenen haaste. Ehkäpä kissojen ja koirien on jätettävä pesäpallovouhotus ja siirryttävä jääkiekon pariin. 

Tanka. Joulu katoaa

                                           

                                                     Tanka. Joulu katoaa

joulu katoaa

missä on sen varasto

pimeydessäkö

loppiaisaattona

saadaan myötäaurinkoa

Tanka. Sameat silmät.

                                      

                                            Tanka. Sameat silmät.

sameat silmät

kuusi sonnia ja hieho

tavallaan totta

onko siinä ilkeys

se ei lehmää suututa

Milano 2026 mielessäin - Ketä leijoniin? vol 1.

                                        

Kunhan tämä vuosi saadaan loppuun on vuosi 2025 ja silloin voidaan sanoa ensi vuonna Milanossa. Tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä kun olynpialaiset talvikisat pidettin Cortinassa.

Jääkiekkoa seuraavan maailman toiveena on että Milanossa nähtäisiin parhaat jääkiekkoilijat. Suomella olisi heittää jäälle todella vahva kokoonpano. Niin varmasti muillakin ja sitäkin pitää seurata. 

Nyt aloitetaan kirjoitussarja jossa luodataan Suomen miesten jääkiekkomaa-joukkueen lopullista kokoonpanoa kun Milanon turnaus koittaa. Tuolloin joukkueessa on 24 pelaajaa; 3 maalivahtia; kahdeksan puolustajaa ja 13 hyökkääjää.

Tällä hetkellä ihanne joukkueeseen kuuluisivat seuraavat pelaajaat. Tulevissa päivityksissä oteaan mukaan myös ns. runner up's-pelaajat.

Kunkin pelaajat perässä on yksi tai useampi plussa. Lu0kitus on seuraava:

++++ ns. team-maker. tuplasupertäthti. puhutaan myös franchise-pelaajasta. pelaaja jolla on käänteentekevä merkitys omalle nhl-joukkueelleen. 

+++ joukkueen ykkökentän pelaaja. supertähti

++ joukkueensa koskematon runkopelaaja

+ luotettava peruspelaaja. kelpaisi mihin tahansa joukkueeseen kolmoskenttään, maalivahtina tandemiin.

2-7-10 (3-8-13)

Maalivahdit:

Saros +++

Husso +

Puolustajat:

Miro Heiskanen ++++

Esa Lindell ++

Juuso Välimäki +

Niko Mikkola +

Jani Hakanpää +

Henri Jokiharju +

Hyökkääjät:

Alexander Barkov ++++

Anton Lundell +

Eetu Luostarinen +

Mikko Rantanen +++

Artturi Lehkonen ++

Roope Hintz  +++

Sebastian Aho +++

Teuvo Teräväinen ++

Mikael Granlund ++

Erik Haula++

Matias Maccelli +