Tanka. Kirjava Kettu

                                                         Tanka. Kirjava kettu

kirjava kettu

kaunis ja syötäväkin

kolme säväriä

ketunleivän veroinen

huolellinen purtava

DISPUTAATIO

Vuonna 2008 kirjoitin ETSIJÄ-lehteen pitkän jutun nimeltä Suuri homojuttu Suomen kirkon suuren homokirjan tiimoilta - HETEROOSIN lyhyt oppimäärä. Se käsitti 43610 merkkiä välilyönteineen. Olen viitannut siihen useasti mutta vielä useammin olen viitannut erääseen toiseen dokumenttiin josta olen sanonut että se voisi olla väkipyörä jonka avulla monta asiaa voitaisiin ratkaista kirkkomme elämässä. Tämä dokumentti on nimeltään ”12 teesiä Raamatusta” vuodelta 1972 ja sen allekirjottivat silloiset Suomen kirkon piispat Simojoki, Lehtinen, Kares, Leinonen, Alaja, Lauha, Kansanaho ja Vikström.

Mielestäni dokumentti ei saa sille kuuluvaa arvoa kirkossamme. Tänään käsiteltävään kysymykseen, kysymykseen josta voimme lausua mielipiteitä vain varsin rajallisen mielemme ja käsityskykymme pohjalta, edellä mainittu dokumentti toisi valoa sen viidennen kohdan, viidennen teesin pohjalta, joka kuuluu seuraavasti:

V Raamatun keskeisestä sisällyksestä

Luterilaisina teemme eron Raamatun keskuksen ja sen kehällisen aineksen välillä ja tunnustamme, että ilmoituksen historiassa on eroa Vanhan ja Uuden testamentin sisällyksen välillä. Raamatun keskus on Uuden testamentin mukaan evankeliumi, ilosanoma Jumalan pelastavasta teosta Jeesuksessa Kristuksessa.

Dokumenttia 12 teesiä raamatusta ei ole juuri käytetty raamattuteologisena työväli-neenä. Käytännössä kaikki teesit ovat umpeenkirjoitettuja ihannepykäliä mutta juuri viides teesi antaisi mahdollisuuden olla enemmän. Sen tiimoilta voisimme kysyä jopa sitä miten käsiteltävämme kysymys ajaa ristiinnaulittua ja ylösnoussutta Kristusta. 

Mitä lopulta ovat keskus ja kehällinen aines? Toisaalta dokumentissa puhutaan siitä että Raamattu on kokonaan Jumalan sanaa ja kokonaan ihmisen kirjoittamaa näillä sanoilla:

"Raamattu on kokonaan Jumalan pyhää sanaa eli ilmoitus, mutta kokonaan myös ihmisen kirjoittama. Raamatun jumalallista alkuperää ja inhimillistä muotoa ei voi eikä tarvitse erottaa toisistaan."

Luterilaisina voimme kysyä ”Mitä se tarkoittaa?”

”Kristityt tuntevat Jumalan Kristuksen välityksellä, ja siksi heille Kristus on myös kaanonin keskus ja Herra. Niin kuin Jeesus esitti kritiikkiä eräitä Vanhan testamentin ongelmallisia käskyjä kohtaan (Matt. 5), samalla tavalla kristityt ovat oikeutettuja ja velvoitettuja harjoittamaan moraalista kritiikkiä sellaisia kaanonin kohtia vastaan (esim. Joosuan kirjassa), jotka eivät vastaa Kristuksen opetusta ja henkeä. ”Mikä ei opeta Kristusta, se ei ole apostolista, vaikka sitä opettaisi Pietari tai Paavali, ja mikä saarnaa Kristusta, on apostolista, vaikka sitä saarnaisi Juudas, Hannas, Pilatus tai Herodes” (Luther)

Edellä mainittu lainaus on Timo Veijolan kirjasta "Teksti, tiede ja usko." Kysymykset herättävät aina lisää kysymyksiä ja teesit nostattavat esiin aina lisää teesejä. En epäile kysyä seuraavaa teesien muodossa:

I Onko kysymys tasa-arvoisesta avioliitosta juuri se kysymys jonka suhteen kirjon arvovalta lopulta kaatuu tai pysyy pystyssä?

II Onko asia ihmisten ratkaistavissa?

III Jos tämä asia on keskeinen niin miksi se on keskeisempi kuin monet muut asiat?

IV Kysymys tasa-arvoisesta avioliitosta merkitsee suurimmalle osalle kirkon jäseniä samaa kuin Neuvostoliiton luhistuminen merkitsi keskiverto-neuvostokansalaiselle vuoden 1991 lopulla. Loppujen lopuksi ei mitään erikoista.

V Keskiverto Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen ei ole kiinnostunut asiasta eikä hän myöskään ajattele asiaa kirkon näkökulmasta. 

VI Aina on ollut muodikasta ajatella ”mitä Jeesus asiasta sanoisi ja miten hän toimisi?” Mitä oppineet teologit sanoisivat jos Jeesus tulisi keskuuteemme ja väittäisi että kirkko on pyramidihuijaus jota johtaa eliittiasemastaan kiinni pitävä virkapapisto joiden oppina on salaliittoteoria.

VII Asiaa ei ehkä pystytä ratkaisemaan järkevällä tavalla mutta voi olla mahdollista löytää riittävän kestävä polku läpi upottavan suon jonka avulla voidaan kulkea eteenpäin, ja elää maailmassa jossa kunnioitamme toisiamme. Aurinko ei kiertänyt maata ja nykyään ei ole kiellettyä opettaa että luomiskertomus ja evoluutioteoria eivät lopulta ole ristiriidassa keskenään. Molemmat ovat tarpeen jotta ymmärämme elämän mysteerin tavalla joka voi pitää meidät terveen ihmisen kirjoissa. Kaiken mahdollisen pitää tapahtua ja kaikki mahdollinen pitää tulla esiin jotta totuus valkenee. Ja viime kädessä pitää muistaa että ihminen ei ole tuomari kun puhutaan  ikuisuusasioista.

Joopa joo. Kai tämä tähän jotenkin sopineen. Jumala ompi linnamme saksaksi.

Tanka. Kultainen piiska

Tanka. Kultainen piiska

Kultainen piiska

kultainen piiska

eilispäivän maissiakin

kastanjat tänään

ylihuomenna käymme 

hyveelliseen elämään

Kai tämä tähän jotenkin:

https://www.youtube.com/watch?v=eO7sTcNGLbQ&list=RDeO7sTcNGLbQ&start_radio=1

Sekaporina. Bharatin maa, humala-kasvi ja tuntematon olympia-urheilija

Eilinen tanka saattoi olla kovin arvoituksellinen. Luemme sen uudelleen:

soturien maassa

voittaako totuus yksin

jäiden sulattua

ei ole järjestystä

mutta on hyljeksittävää

Kirjoituksen otsikkokuva antaa kuitenkin vihjeen. Lootuksenkukka viittaa Bharatin valtakuntaan, planeetan väkirikkaimpaan maahan. Bharat on soturien maa ja kas kummaa; Bharatin maan pilumisti on nyt voittanut olympiakultaa ja maailmanmestaruuden. Ensi vuoden Pariisin XXXIII olympiadin kisoissa Neeraj Chopra tavoittelee toista olympiavoittoa. Hänestä on ilo kirjoittaa vielä lisää joten jätetään tämä hänen osaltaan vähän keskeneräiseksi jotta pysyttäisiin paradigmassa, onhan tämä keskeneräisten ajatusten päiväkirja.

Vahvempi vihje on viite joka sisältyy lauseeseen ”voittaako totuus yksin.” ”Truth Alone Triumphs” on Bharatin maan johtolause, motto. Tankan kolme viimeistä riviä viittaavat vaikeisiin aikoihin ja kurjuuteen, joka voi koittaa jos Himalajan jäätiköt sulavat ja tietenkin lootus-kasviin.

Ranskan tasavaltalaiskalenterissa tänään on Fructidor-kuukauden 23.s päivä eli Houblon, humala-kasvin päivä. Humala on verraton hyötykasvi. Itse olen kasvatin erästä kantaa Auran pappilassa 16 vuoden ajan. Enkä usko että menee kauan kun sitä kasvaa taas muualla ja suuremmissa määrin mitä tulee lajikkeiden määrään. Jos joskus pitkäaikainen rojektini toimittaa uuden ajan tasavaltalaiskalenteri toteutuu niin humala-kasvi on aivan varmasti mukana ja päivämääräkin on sama. Miten kuukausijako sitten tehdään onkin eri asia, ja mitä ovatkaan ”hyveiden päivät,” ”Saturnalia,” ja ”pitkät yöt.”

Helsingin Sanomien tämän viikon torstain 07.09.2023 numero sisälsi muistokirjoituksen eräästä vähemmän tunnetusta olympia-urheiljasta joka ansaitsee enemmän vielä laajemman tarkastelun, hyvinkin laajan. Aimo Vartiainen ei ole tuttu nimi kuin hyvin harvoille olympia-enthusiasteille. Hän osallistui vuoden 1948 Sankt Moritzin olympialaisiin talvikisoihin ja teki uheiluteon joka ansaitsee joskus vielä tarkemman analyysin. Hän sijoittui todella hyvin miesten puhottelukilpailussa. Vartiainen oli toinen vielä elossa olevista vuoden 1948 Sankt Moritzin joukkueen urheilijoistamme. Toinen heistä on tietenkin Heikki Hasu, kaksinkertainen olympiavoittaja. Vartiaisen syntymäpäivä oli 14.07.1927 ja Hasu syntyi 21.03.1926. Nuorempi lähti siis.

Kaikesta näkee että tämä mies pystyy antamaan myös krikettipallolle kovaa kyytiä.

Tanka. Soturien maassa.

Tanka. Soturien maassa

soturien maassa

voittaako totuus yksin

jäiden sulattua

ei ole järjestystä

toki hyljeksittävää

Harvemmin tulee kuunneltua Intian kansallialaulua. Tässähän se.

Parta

Korpivaellus jatkuu ei tämänkään jutun syntymisestä ei voi ilmoittaa omassa Facebook-profiilissa. Ehkä joskus Blogger-julkaisuista voi taas ilmoittaa Zukkiksen masiinassa. Mutta kirjoitetaan sitten omaksi iloksi ja kun oma domain on olemassa niin sitten on ilo esitellä bloggausten sisältöä. Tehdään nyt sitten kaikki leikettä säästämäti ja laadusta tinkimäti. Keskiviikko on myös sopiva päivä kirjoittaa ns. humoreski tai psykedeeli  jos sellaisella tuulella sattuu olemaan. Eikä tällaisen jutun tarvitse olla kovinkaan pitkä.

”Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville”

Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita on esittänyt että sotilas voisi Suomessakin pitää partaa jos se on siististi hoidettu. Natoon liittyminen on nostanut tämän ajankohtaiseksi ja varmasti asian tiimoilla jotain tapahtuu tulevina vuosina. Lehdissä asia on tuotu esiin ja moni on löytänyt sieltä seuraavanlaisen tekstin:

”Suomen armeijassa siisteyttä noudatetaan myös parran ja viiksien kohdalla. Puolustusvoimien yleisen palvelusohjesäännön mukaan miesten on pidettävä parta ja viikset ajettuina.”

Ei siinä ole auttanut väittää vastaaja todeta että olihan Mannerheimillakin viikset. Jäämme odottelemaan mitä tulevat vuodet tuovat tullessaan. Muutos vaatii palvelusohjesäännön muuttamista.

Turun seudulla asuessani olen voinut käydä varsin usein katolisessa messussa vapaan viikonlopun koittaessa tai loma-aikaan. Turun katolisen seurakunnan kirkkoherrana toimiva Peter Gebara kuuluu Jeesuksen Pyhän Sydämen Pappien veljeskuntaan. Kun pääsin vähitellen Gebaran kanssa juttusille niin viimein kysyin parrasta. Esitin asian niin että en ole juuri nähnyt katolisia parrakkaita pappeja? Peter vastasi että kyllä se on mahdollista mutta siihen pitää olla sääntökunnan lupa. Kieltämättä parta sopii hyvin Isä Gebaralle.

Joillekin parta sopii ja joillekin ei. Joidenkin on ihan hyvä pitää partaa sillä se pehmentää ulkonäköä. Suomen yhteiskunta on ollut armeijan hengen kyllästämä monellakin tavalla. Pitkää tukkaa ja partaa ei ole aina katsottu hyvällä. Kirkonkin piirissä pitkä tukka ja parta eivät ole kaikkien mieleen. Väitteitä epäsiististä olemuksesta kuulee aina ja niitä tullaan aina kuulemaan niin kauan kuin moralisteja on olemassa. Ja hehän eivät koskaan häviä keskuudestamme.

Mannerheimin muistoksi.