Omaan jouluuni on kuulunut ihan pikkupoikavuosilta Kansalaisen vuosikirja eli Mitä-Missä-Milloin. Pidän kiinni tuosta joulu-momentista niin perusteellisesti, että en edes avaa kirjaa ennen jouluaattoa.
Tänä vuonna avasin kirjan kuitenkin vasta tänään neljäntenä joulupäivänä eli Viattomien lasten päivänä kun aloittelin joulunviettoa uudelleen jälkikasvuni kanssa. Omistan luonnollisestikin koko kirjasarjan, ja aivan ensimmäisistäkin kirjoista 1950-luvun alusta meikällä on kaksoiskappaleet ja vuoden 1954 harvinaiseksi käyneestä kirjasta varastossani on peräti kaksi ylimääräistä kappaletta. Haaveena on, että voisi antaa jälkikasvulle täysi-ikäisyyslahjana mm. kyseisen kirjasarjan. Aika näyttää...
Uusi MMM ei taaskaan jätä kylmäksi. Formaatti on tuttu, mutta ainakin tänä vuonna näyttää siltä, että on tahdottu korostaa vuoden henkilön ja uudissanojen osuutta, sillä ne ovat aivan kirjan alussa. Vuoden kuvana on otos viime kesän myrskytuhoista. Valinta on tietenkin makuasia. Olisin itse valinnut jonkin otoksen Haitin maajäristykseen liittyen.
Vuoden henkilöksi on valittu EURO-komissaarimme Olli Rehn. Artikkeli on aika suitsuttava ja Rehn halutaan nähdä peräti koko Euroopan pelastajana. Pitää muistaa, että Rehnin valinta on vain MMM-toimituksen valinta. Ja ennen kaikkea pitää muistaa että näin internet-aikakaudella MMM-instituutio on tietyllä tavalla marginalisoitunut. Se ei enää ole yhden TV-kanavan ja yhden radiokanavan aikakauden yhteisten puheenaiheiden lähde. Siispä harva tietää Rehnin valinnasta ja harvemmat tuosta asiasta kiistelevät.
Edellä mainittua sanoessa suurehko nostalgian väre käy läpi ruumiin. Ennen oli monelle kansalaiselle kunnia-asia lukea MMM läpi ennen loppiaista ja töihinpaluuta. Kansalaisen vuosikirja kuului myös monen abiturientin luku-ohjelmaan ennen vanhaa kuin vanhamuotoinen ylioppilaskirjoitus-käytäntö oli vallalla. Sen lukemalla riitti pontta äidinkielen ainekirjoitukseen ja vanhanmalliseen kertarysäys-reaaliin.
Omalata osaltani nykyään odotetuin osio on oivaltavia kuviakin sisältävä "Vuoden sanoja." Tämän vuoden mielenkiinotisimpia sanoja ovat ainakin, digitaalinen keskiaika, kielimaistiaiset ja ympäristökuiskaaja. Kielimaistiaisista tulee mieleen että pienpuolueiden tulisi järjestää puoluemaistiasitilaisuukisa voimiaan yhdistäen. Kaikki kansalaiset eivät ole netissä ja kilpailu täällä on kovaa. Kyseessähän ei olisi sen kummempi asia kuin hyvin suunniteltu ja toteutettu toritapahtuma. Itse asiassa yksi Perussuomalaisten nousun syy on toritapahtuma-toiminta. Kansa on voinut tavata puolueen puheenjohtajan ja muita vaikuttajia ja tarjolla on ollut monesti ilmaisia räiskäleitä. Lehtiäkin ja muuta tykötarvetta on riittänyt jakoon...
Kaikkinensa MMM-kirjaan liittyy paljon nostalgiaa ja sen aika ei ole ohitse. Netistä et löydä mitään vastaavaa. Vai löytyykö sieltä mm. tiiviinä paketti uutiskatsaus syyskuu 2009 - eloluu 2010, lista merkittävistä kuolleista suomalaisista ja ulkomaalaisista, pätevästi toimitettu katsaus kirja-, ja kulttuurivuoteen ja tiivis urheilukatsaus. Tiede ja tekniikka-osio on aina sisältänyt korkeatasoisia tiede-artikkeleita. Toimitus ottaa myöskin huomioon lukijoiden toiveet ja tänäkin vuonna kirja sisältää kaksi toiveartikkelia, lukijoiden innoittamaa kirjoitusta: Keski-aikaiset linnat Suomessa ja Kuumailmapallolla korkeuksiin.
Itse odottelen tänään tätä Viattomien lasten päivän iltaa jolloin aion lukea artikkelit maatiaseläimistä ja kasveista kertovan "Maatiaiset myötätuulessa" ja historiaa käsittelevän "Lapuan vuosi 1930." Uusi MMM saa myös usein selailemaan vanhojakin vuosikirjoja. 1960-luvun alusta löytyy kiinnostavia historia-aiheisia artikkeleita joita ajan hammas ei ole juuri syönyt...
Vuosi tulee ja vuosi menee ja ensi vuonnakin tulee uusi MMM. Kirja pitää pintansa ja sille voisi ennustaa renesanssia.Asiat ja kiinnoatavt ilmiöt yhteennivovalle kirjalle tulee vielä tarve ja tilaus. MMM on pystynyt uudistumaan ja pitämään perinteisetkin lukijansa tyytyväisinä.
Tietysti joku voisi kehittää siitä myös verkkoversion tai idena oisi varastaa. Tuskin tässä tulisi kyseeseen mitkään tekijän-oikeudelliset asiat. Idea nimi olisi "Avoin Kansalaisen Vuosikirja." Esimerkiksi tästä USARIN kirjoittajakunnasta löytyisi potentiaalia vaikka mihin... Toisaalta, aito kirja on aina aito kirja.
Vuoden 2012 vuosikirjan vuoden kuva liittynee ensi vuoden vaaleihin, ja varmaan vuoden henkilölin on aika helppo ennustaa. Mene ja tiedä. Yksi vuosi kerrallan ja yksi kansalaisen vuosikirja. Jokaisella vuodella on omat ilonsa ja murheensa eikä pidä mennä asioiden edelle. Toisaalta pitää aina muistaa ja soveltaa Walther Gretzkyn neuvoja pienelle Wayne-pojalleen: "Älä mene sinne minne kiekko menee, vaan mene sinne minne se menee seuraavaksi..."
