keskiviikko 31. tammikuuta 2018

Kuun vaihduttua. On Kalendis Februariis.

 

On aika jättää hyvästit vuoden ensimmäiselle kuulle. Samalla on tehty tilinpäätös joka koskee edellistä vuotta. Nyt katsomme seuraava kuukautta jolloin ainakin suotuisimmilla kasvualueilla ensimmäiset lajikkeet lykkäävät katteen alla esiin lohikäärmeen-hampaansa ja sprouttaavat. Aika on myös taas katsella pohjoiselle katolle ja ihmetellä jään vähyyttä. Pohjoiset kansat käyvät innolla seuraamaan olympialaisia talvikisoja jotka pidetään Korean niemimaan eteläisemmässä valtiossa. Korealaiset ovat suuria kynsilaukan ystäviä ja he käyttävät kasvia monipuolisesti ravinnokseen.


Vuoden toinen kuukausi tunnetaan useimmissa auringonlaskun maissa roomalaisperäisellä nimellään. Suomi muodostaa tässä suhteessa yhden poikkeuksista. Roomalaisten toinen kuu, februarius, oli juhlien täyttämä. Juhlat liittyivät vainajiin ja heidän henkiinsä sekä puhdistamiseen ja puhdistautumiseen. Sanotaanpa koko kuukauden nimen juontuvan puhdistumista ja puhdistettua tarkoittavsta sanajuuresta februum. Nämä juhlat juontavat juurensa siitä että kaikista varhaisimmassa roomalaisten kalenterissa kyse oli vuoden viimeisestä kuukaudesta. 


Virallisesti roomalaisten kevät alkoi kuukauden seitsemäntenä päivänä. Odotettiin että länsituulen Jumala Favonius ryhtyisi puhaltamaan suotuisasti ja olisi aika saattaa pellot kylvökuntoon. Rikkakasvusto tuli hävittää. Oli aika kunnostaa viintarhat. Oli tullut aika polttaa kaikki ryönä mitä edellisestä vuodesta oli jäänyt. Oli myös aika karsia puut ja kunnostaa viinitarhat edellisen vuoden jäljiltä ja leikata hedelmäpuut. Kaikkialla nähtiin palavia risukasoja. Tänäkin päivänä Välimeren maissa viinitarhoissa käy työn vilske vuoden toisena kuukautena kun köynnökset leikataan ja viinipuista jää jäljelle vain siisti kanto jossa on muutama iso silmu. Nykyään viinitarhojen leikkuujätöksistä tehdään useimmiten haketta.


Etelämpänä kynsilaukan sprouttaus on jo tapahtunut, mutta meillä tuo kansa nukkuu vielä katteen alla. Lähipäivinä on odotettavissa lisää lunta. Talven selkä on kuitenkin taittunut ja auringon kehrä käy päivä päivältä korkeampaan ja korkeampaan. 


Kynsilaukan kasvattaja useimmiten viljelee pienimuotoisesti jotain muutakin. On aika miettiä mitä muuten laittaisi kasvamaan. Kaikkeen ei tietenkään kerkeä varsinkin jos hoidettavana on myös varsinainen siviilityö. Kynsilaukka-viljelmän yhteyteen sopii hyvin alue jossa kasvatetaan vanhoja luostarikasveja. Angelica eli Väinönputki muutaman muun kasvin kanssa on kiitollinen aloituskohde. Kovasti muotiin tullut karhunlaukka on luonteva lisä ja muita perinteisiä ja helppoja kasvatettavia ovat isohirvenjuuri, keltamatara, rohtovirmanjuuri ja maarianverijuuri. Kyseiset kasvit ovat kauniita katsella ja useimmat niistä ovat kovin hyödyllisiä. Ne antavat myös uskottavuutta kynsilaukan kasvattajalle. 


Maarianverijuuri, rohtovirmanjuuri ja keltamatara on hyviä indikaattoreita eräässä suhteessa. Missä niistä kasvaa ikäänkuin luonnonvaraisena on se merkki siitä, että paikalla on ehkä joskus jopa satoja vuosia sitten ollut aikansa mittapuiden mukaisen oppineen ihmisen hyötypuutarha. Keltamataraa voi kasvaa vanhojen kirkkojen ja pappiloiden ympäristössä tänäkin päivänä laajoilla alueilla. Tätä kasvia kerättiin ja kuivattiin paljon. Eihän koskaan tiennyt kuoliko kesällä vai talvella? Keltamataraa laitettin ruumisarkkuihin ja vainaja sai maata näillä Neitsyt Marian sänkyheinillä. 


Todellakin monissa maissa, myös Suomessa, keltamataraa on nimitetty Neitsyt Marian sänkyheinäksi, koska vanhan pyhimystarun mukaan Maria nukkui keltamataran oljilla. Esimerkiksi lajin englanninkielinen nimi Lady's Bedstraw viittaa tähän taruun. Toisen tarinan mukaan Jeesuksen seimeen laitettiin pehmusteeksi mataroita, sillä aasit olisivat syöneet muut kasvit. De Re Allii Sativin koeviljelmän välittömässä läheisyydessä kasvaa valtava määrä mesiangervoa, keltamataraa ja muutamassa esiintymässä on runsaasti rohtovirmanjuurta ja maarianverijuurta. Keltamatara on levinnyt usean neliökilometrin alueelle. Kesäisin voi ajaa teiden varsilla hyvinkin muutaman kilometrin matkan ja penkkojen ehdottomana ykköskasvina on heinäkuun vaihtuessa elokuuksi keltamatara.

Uuden kuun alkuun sopinee tämä laulu. 

lauantai 27. tammikuuta 2018

Katsaus tämän päivän olemuksee ja presidenteistä ja kynsilaukoista.

                                     

Ensi viikolla alkaa helmikuu ja silloin voimme jo sanoa että ensi kuussa sprouttaa. Tietysti tässä suhteessa Vanha Suomi on edellä muita ja korkeammilla levyksillä sprouttaus tapahtuu vähän myöhemmin. Jäätä on pohjoisen napaseudun ympärys-aluiella 1,6 miljoonaa neliökilometriä vähemmän kuin toistaiseksi pienimmän jääkatteen vuonna 2012-2013 tähän aikaan. Jokainen voi käydä ihmettelemässä asiaa tässä linkissä. 



Vainojen uhrien muistopäivä
Tänään vietetään vainojen uhrien muistopäivää eli on tullut kuluneeksi jo 73 vuotta siitä kun Puna-armeijan joukot saapuivat Auschwitzin leirille vapauttaen sen. Tammikuun kahdeskymmensseitsemäs on iki-ajoiksi omistettu vainojen uhreille. Päätomittijaa on lukenut viime viikojen aikoina pieninä annoksina saksalaisen historioitsijan Miriam Gebhardtin teoksen ”Ja sitten tulivat sotilaat.” Kun sen lukee niin ymmärtää miksi eräässä maassa hakaristi on kielletty symboli, miksi natsi-tervehdys on pannassa ja miksi sellaista laulua kuin Horst Wessel ei saa esittää. O periculo!


Colin Boswellin kyseenalainen tarina
Itä-Euroopan juutalaisväestö koki lähes täydellisen hävityksen toisen maailmansodan aikana. Kuten tiedämme Itä-Eurooppaa saamme kiittää monesta kynsilaukka-lajikkeesta. Vaikea sanoa miten pitäisi suhtautua suuren ja kuuluisan englantilaisen kynsilaukka-farmin Colin Boswellin luomaan tarinaan joka kulkee lasipurppuroiden kasvuryhmään kuuluvan Mikulov-lajikkeen yhtydessä. Boswellin farmi jonka toimintaan hänen tyttärensä Natasha Edwards on tullut mukaan viime vuosina näkyvällä tavalla puhuu siitä kuinka juuri Mikulow oli erään etnisen ryhmän kynsilaukka-lajike. Mikulov on saanut nimensä määriläisen Mikulovin kaupungin mukaan. Mikulovin vanha historiallinen kaupunki on puolimatkassa Brnon ja Wienin kaupunkeja. Holokaustin eli juutalaisten kansanmurhan aikana saksalaiset ja heidän yhteistyökumppanisa tappoivat noin 263 000 juutalaista joiden alkuperä oli Tsekkoslovakiassa vuoden 1938 rajojen mukaan ennen Münchenin konferessia. Vuoden 1930 väestönlaskun mukaan tsekkien ja slovakkien maassa oli 356,830 sellaista ihmistä jotka saattoivat käsittää itsenä juutalaisiksi. Heistä noin 26 000 pystyi poistumaan maasta ennen vuotta 1941. Hävityksessä jäi eloon siis vain noin kuudesosa Böömin ja Määrin juutalaisista. 

Boswellin farmi ei ole kovinkaan johdonmukainen luokitellessaan eri lajikkeita. Kun De Re Allii Sativi avaa tämän vuoden lopulla kaikenkattavat kynsilaukka-sivut ja mukana on ensi vaiheessa 60 eri lajikekuvausta runsaan kuva-, ja videomateriaalin kera niin Mikulov voi ola mukana katergoriassa ”myöhemmin täydentyvä lajikekuvaus.” Mikulov kasvaa nyt ensimmäistä kertaa koeviljelmällä tunnisteella D5. Mikulov on lasipurppura ja voi hyvinkin olla että kyse on samasta lajikkeesta kuin Vekan/Unikat. Tsekkien tehdessä vuonna 2014 heillä kaupallisessa myynnissä olleista lajikkeista hyvin uudenaikaisin menetelmin kynsilaukan lajikkeita koskevan dna-tutkimuksen ei siinä ollut mukana tunnistetta joka olisi ”Mikulov.” 

Presidentit ja kynsilaukka
Huomisen kansallisen juhlapäivän aattona on aiheellista miettiä hieman tasavallan presidenttejämme leikillisessä sävyssä. Elikkä lyhyesti mikä kynsilaukka, kasvuryhmä tai jopa lajike tulee mieleen kustakin presidentistä. Arvioinnin ulkopuolelle jää istuva presidentti koska on mahdollista että hänen regnuminsa jatkuu vielä toisen kauden. Periaate on lähinnä japanilainen. Keisari saa varsinaisen historiallisen nimensä vasta kuoleman jälkeen. Mutsuhito sai nimen Meiji ja hänen pojanpoikansa Hirohito tunnetaan nimellä Shoowa. Samoin aikakausi jolloin kyseinen keisari oli valtaistuimella saa saman nimen. Nykyinen Japanin keisari on siis vielä vain pelkkä Akihito. Mutta asiaan...

Stålberg. Tasavallan isä K.J.Stålberg oli hyvin arvokas mies joka osoitti suurta avostusta myös virkaansa kohtaan ja kieltäytyi asettumasta ehdolle toiselle kaudelle. Hänen mielestään nin mahtavaa virkaa ei kukaan saisi pitää hallussaan enempää kuin kuutta vuotta. Tasavallan isä tuo mieleen kynsilaukan taksonomiasta lähinnä jonkin jalon Purple Stripe-ryhmän eli raitapurppuroiden edustajan ja lähinnä Red Grainin ja majesteettisuudessaan ja väritykseltään ehkä kauneimman kynsilaukan eli Samarkand/Persian Starin. 

Relander. Relander joutui presidentiksi vahingossa ja oli siitä myöhemmin tavattoman kiitollinen päästyään eroon yliopisto-elämästä ja riidantäyteisestä akateemisesta kiipistelystä. Leppoisa omenanviljelijä tuo mieleen vähällä vaivalla ja vähäisellä viherkoneella suuren raapin tuottavan lasipurppuran. Makuasia on sitten mikä lasipurppura Relander on. Ehkä vähän rustikaalinen ja varsin tavallinen tsekkiläinen Vekan/Unikat.


Svinhuvudin järeä olemus ja se että hän oli karskin merikapteenin poika tuo mieleen ilman muuta polttavan makuisen Rocambolen. Svinhuvud sai kokea karkoituksen Siperiaan ja kovan talven. Isokokoinen mies muistuttavaa mahdollisesti polyploidin eli tupla-kromosomisen Ison venäläisen.





















Boswell on antanut itsestään kuvan ns. ”kynsilaukan-metsästäjänä (Garlic Hunter) miettimättä ehkä kokonaisuutta, ja tässä on mitä ilmeisimmin kyse tyypillisestä kuviosta ja huonosti tehdyistä kotitehtävistä. Boswell on kaiketi saanut joskus takavuosikymmeninä kynsilaukkaa Tsekinmaalta tai jo peräti aikana jolloin tunnettiin Tsekkosslovakia-niminen maa. Asiassa on koomisista juuri se että tsekkiläiset eivät tunne tällaista lajiketta. Ehkä Boswellia ei ole syytä nimittää hautarosvoksi, mutta lasipurppura Mikulovin ympärillä oleva tarina on hieman kiusallinen.

Kallio oli leppoisan oloinen mies mutta mies joka hoiti maatilaansa esimerkillisesti ja siinä samassa kohosi tasavallan presidentiksi. Kallio on ilmiselvä artisokka joka on ehkä olemukseltaan rönsyilevä ja kärsii joskus kylmästä keväästä. Oloihimme hyvin sopeutuva ja parhaimmillaan muhkea ja kauniin valkea raapin tuottava Messidor on ilmiselvä Kyösti Kallio.

Ryti on presidenteistämme suurin ja tuntemattomin. Ryti oli anglofiili aikana jolloin saksa oli ensimmäinen vieras kieli ja okkultismiin taipuvainen mies. Ryti oli nuoren tasavallan lapsi joka oli Suomen Pankin johtaja jo 35-vuotiaana voidaan luokitella lajikkeksi joka sprouttaa aikaisin. Olisi kiusaus luokitella hänet artisokaksi joka ottaa turbaani-moodin pohjoisissa oloissa mutta jos häntä katsotaan aitona Turbaanina niin teemme hänelle oikeutta ja De Re Allii Sativin koeviljemän näkökulmasta hän on A1 eli Sumsikil.

Mannerheim. Nec scire fas est omnia. "Ei sovi tietää kaikkea."

Paasikiveä on vaikea luokitella. Temperamenttinen ja kiukkuisena miehenäkin tunnettu Paasikivi voidaan sijoittaa ryhmään ”toistaiseksi luokittelematon.” Ei hänestä oikein saa marmoripurppuraa eikä muutakaan, mutta sellainen hurjimus kuin toistaiseksi luokittelmaton georgialainen lajike jona geenipankki IPK Gatersleben tuntee tunnisteella K 6014 sopii kuvaamaan miestä. Kyseinen kynsilaukka on maussaan ylitsekäymätön mitä tulee sen polttavuuteen.

Kekkonen on tietenkin vaikeasti luokiteltava kaveri. Ruotsalaiset nimittivät hän jo paljon ennen hänen pääministeri-aikojaan ”kuulalaakeri-aivoksi” kun hänen mielipittensä vaihtui saman keskustelun aikana useita kertoja. Kekkonen on ilman muuta kasvutapaansa tarvittaessa nopeasti ja radikaalisti vaihtava turbaani. De Re Allii Sativin koeviljelmän projekti ”Tourbillon” on ilmiselvä Kekkonen. Ruotsalaisten puheet sikseen ja annetaan tämä nimi loppujen lopuksi sen vuoksi että hän oli todellinen suuri ja tuntematon.


Koivisto on yhtä helppo valinta kuin oli Stålberg. Koivisto on kaikkialle sopeutuva ja varmakasvuinen marmoripurppura siperialainen joka on monikäyttöinen kynsilaukka kuten Koivistokin oli monipuolinen mies jos katsotaan työuraa ja hänen harrastuksiaankin. Elipä vielä pitkäänkin kuten myös Siperialainen säilyy pitkään. Tätä perustelua voisi jatkaa sivukaupalla mutta lyhyestä virsi kaunis.

Ahtisaari tuo mieleen Aasian purppuran. Aasian purppurat ovat suurelle joukolle tuntemattomia ja ne eivät saa arvostusta vaikka ne ovat hyvin kiitollisia vaatimattomissakin oloissa. Sitä voi käyttää ja arvostaakin. Useimmiten sitä ei kovin paljoa arvosteta mutta kun se on loppu huomaa kuinka sitä jää kaipaamaan. Hienoimmat Aasialaiset ovat kaikin puolin ”Nobel-tason lajikkeita.”

Halonen. Mikähän on jäänyt vielä lukematta joukkoon? Tarja on posliini joka kohoaa korkeammalle kuin muuta ja kestää kaikista parhaiten kylmät olosuhteet. Se on myös parhaimmillaan silloin kun useimpien elinkaari on jo laskemaan päin. Pitää muistaa että Halonen nousi ensimmäisenä naisena presidentiksi ja siihen vaaditaan ylvään ja ryhdikkään posliinin ominaisuuksia.


Niinistö. Kuten sanottua niin luokittelu tässä suhteessa saa odottaa. Mutta jottei jätetä miestä ihan tyhjän päälle niin sanotaan jotain hienoa ja kannustavaa:

Donec eris Felix, multos numerabis amicos. Tempora si fuerint nubila, solus eris.  ”Niin kauan kuin  sinulla menee hyvin, on ystäviäkin lukuisa määrä. Mutta jos olot käyvät pilvisiksi, jäät yksin (Tristia 1, 95.).

Tuula-Anneli Rantanen tulkitsi hyvin laulun Moskovan valot. Sitä ei käy kieltäminen. Idänsuhteet ovat olleet tärkeällä sijalla maamme presidenttien työssä ja itään päin pitää kynsilaukan ystävänkin katsoa kunnioittavaan sävyyn. Seuraava julkaisu ilmestyy kunhan Februarius-kuun  Kalendae-päivä koittaa. 

Mutta nyt päästetään ”lauantai-illan tyttö” Tuula-Anneli Rantanen vauhtiin: Moskovan valot.


keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Tanka. Ämpäripinta

                                            


 Tanka. Ämpäripinta    



lämpäripinta

lumikuinen metalli

neuvostoihme

fredinkin ullakolla

vähän pölyä pinnalla