Evoluutio, URANTIA-kirjan keskeinen johtoajatus paistaa esiin myös sen uskontohistoriallisessa sisällössä. Koska planeetta on nimenomaan asutettu ja evoluution alainen, ovat uskonnotkin kehittyviä ja täydellistyviä. Uskontojen kehitys on sarja edistyksellisiksi katsottavia muutoksia tai vääjäämättömiä taantumia. Kirja esittää myös karkeahkon uskontojen sukupuun. Uskontojen kehityksessä vaikuttaisi kaksi linjaa; ihmisen omista ponnisteluista ja “ikimuistoisesta jumaluusvaistosta” kumpuava “kehitysuskonto”, ja ulkoapäin ohjattu “ilmoitususkonto.”
Uusi ilmoitus on kirjan terminologisessa sisällössä aina “jumalallinen tarkastuskäynti”. Edellämainitut kaksi termiä, siis kehitysuskonto ja ilmoitususkonto, ovat avainasemassa URANTIA-kirjan uskontoteoriassa. Ilmoitususkonto on sen mukaan instrumentti, joka pakottaa kehitysuskonnon muuttumaan ja tarkistamaan käsityksiään. Stagnatiivisesta luonteestaan huolimatta kehitysuskonto on välttämätön, sillä ilman sitä ei olisi pysyvää eettis-sosiaalista koodia. Kehitys ja stagnaatio ovat vastavoimia myös kirjan kuvaamassa planeettamme serafisessa hallinnossa kaikkine kirkkojen ja edistyksen erillisine “serafeineen”.
Luonnollisestikin URANTIA-kirja ottaa eniten kantaa kristinuskoon. Kristinuskoa syytetään URANTIA-kirjassa useasti siitä, että se on ollut kauttaaltaan “valkoisen miehen uskonto”. Kristinuskoa kritisoiva URANTIA-kirja on kyllä myös “valkoisen miehen kirja” monessakin suhteessa. Käsite-puitteisto on mitä länsimaisin, ja sen eugenistiset vihjailut ovat olleet omiaan loukkaamaan monia. URANTIA-kirja näkee kristinuskon kuitenkin uskontojen kehityksen huippuna, tai ainakin se on sitä potentiaalisesti. URANTIA-kirjan mukaan, väite ei ole luonnollisestikaan ainutlaatuinen, kristinuskon ongelma on nimenomaan se, että se on uskonto Jeesuksesta eikä suinkaan Jeesuksen uskonto. ” Seuraava sitaatti tiivistää paljolti URANTIA-kirjan käsityksen kristinuskosta ja antaa muutenkin oivan käsityksen kirjan tyylistä:
Kristinusko on uskonto, joka syntyi suuremmitta valmisteluitta, ja siksi sen on toimittava matalalla profiililla. Suurieleiset hengelliset suoritukset saavat vielä odottaa Jeesuksen todellisen uskonnon uutta julkituontia ja tämän uskonnon entistä yleisempää hyväksyntää. Mutta kristinusko on voimallinen uskonto, kun otetaan huomioon, että ristiinnaulitun puusepän tuiki tavalliset opetuslapset lähettivät liikkeelle ne opetukset, jotka kolmessasadassa vuodessa valloittivat roomalaisen maailman ja jatkoivat sitten voittokulkuaan Rooman kukistaneiden barbaarien keskuudessa. Tämä sama kristinusko valloitti — liitti itseensä ja ylevöitti — koko heprealaisen teologian ja kreikkalaisen filosofian virran. Ja kun tämä kristillinen uskonto yliannoksen mysteereitä ja pakanuutta nautittuaan oli vaipunut yli tuhanneksi vuodeksi koomaan, se herätti itsensä henkiin ja itse asiassa valloitti uudelleen koko läntisen maailman. Kristinusko sisältää sen verran Jeesuksen opetuksia, että ne riittävät tekemään siitä kuolemattoman. (2086:4)
URANTIA-kirjan käsitystä maailman uskonnoista ja ihmisen uskomusjärjestelmistä voi perustellusti nimittää imperialistiseksi. Arvioissa muista uskonnoista ja uskomusjärjestelmissä paistaa läpi vahva arvolataus. Taikausko ja barbarismi ovat viljalti käytettyjä käsitteitä. Kulttuuri-relativismi ei myöskään saa ymmärrystä URANTIA-kirjan kontekstissa. Planeetan lopullisen kehityksen, ns. “Valon ja Elämän utopian”, kannalta olisi URANTIA-kirjan mukaan tärkeää päästä siihen, että olisi olemassa vain yksi uskonto ja filosofia. Toivottavaa olisi myös rodullisesti mahdollisimman homogeeninen väestö ja maailmankieli.
Kaiken edellämainitun ohella URANTIA-kirjan nostaa kuitenkin esiin vaatimuksen etsiä kaikista uskonnoista enemmän yhdistäviä vaikuttimia kuin erottavia tekijöitä. Nämä sanat kuullaan osassa IV jopa itsensä Jeesuksen suusta. Valon ja Elämän utopian saavuttaminen ei olisi mahdollista ilman kirjan rummuttamaa Jeesuksen uskoa. Jeesuksen uskon tulisi URANTIA-kirjan mukaan olla vallitseva inhimillinen suhtautuminen Jumalaan, maailmaan, ihmisiin ja maailmankaikkeuteen.
Julkaisun kuva tehty vuonna 2026 tekoälyn avulla. Sovellus Picsart.
Jotain musiikkia keventämään rankkaa porinoinita. Musiikkia Quebeckista vol.5. ”Vive la Canadienne and O' Canada.”
