Karl Marxin ja Friedrich Engelsin “Kommunistinen manifesti” on kirja joka kuluu enbää harvemman kädessä. Heidän ajatuksensa eivät kuitenkaan ole kovin vieraita kenellekään. Marx ja Engels listasivat lyhyessä kirjasessaan niitä eri keinoja joita eri maissa tarvitaan kommunismin perustamiseen.
Lopulta Marx ja Engels esittävät kymmenen perustavanlaatuista ja välitöntä vaatimusta, jotka ovat hänen mielestään välttämättömiä kehittyneissä valtioissa. Lyhyesti sanoen ne ovat seuraavat:
I Maaomaisuuden pakkoluovutus ja maankoron käyttäminen valtion menoihin.
Yksittäisen maaomaisuus voidaan pakkolunastaa yhteiskunnan köyttöön.
II Vahvasti progresiivinen verotus.
Näinhän asia on toteutunut ja tasavero on harvassa maassa.
III Perintöoikeuden lakkauttaminen.
Perintövero on merkki kehityksestä tähän suuntaan.
IV Kaikkien ulkomaille siirtyneiden ja kapinallisten omaisuuden takavarikoiminen.
Marx ja Engels eivät puhunut mitään veroparatiiseista!
V Luotonannon keksittäminen valtion käsiin perustamalla kansallispankki, jolla on valtion pääoma ja ehdoton yksinoikeus.
Marxin ja Engelsin opit tuskin ovat sen vaarallisempia kuin muutkaan…
VI Kuljetustoiminnan keskittäminen valtion käsiin.
Valtionrautatiet…
VII Valtion tehtaiden ja tuotantokaluston lisääminen, maan raivaaminen viljelykseen ja maiden parantaminen yleisen suunniteman mukaisesti.
Tämähän on toteutunut varsin hyvin.
VIII Samanlainen työvelvollisuus kaikille ja teollisuusarmeijoiden järjestäminen varsinkin maanviljelystä varten.
Tämän suhteen Marx ja Engels olivat vielä utopistija mitä tulee demokraattisiin valtioihin!
IX Maanviljelyksen ja teollisuuden harjoittamisen yhdistäminen sekä toiminta kaupungin ja maaseudun välisen eron vähittäiseksi poistamiseksi. Tässä olisi ideaa. Kepuumuksen miehet talveksi sorvin ääreen…
X Kaikkien lasten yhteiskunnallinen ja maksuton kasvatus. Lasten tehdastyön poistaminen nykyisessä muodossaan. Kasvatuksen yhdistäminen aineelliseen tuotantoon. Marx oli oikeassa.
Niin… Jokainen miettiköön tahollaan miten em. asiat ovat sellaisessa kehittyneessä maassa kuin Suomessa toteutuneet ja kuinka paljon kukin kannattaa em. Marxin ja Engelsin ajatuksia ja vaatimuksia.
Marx ja siinä sivussa Engelskin joutuvat vielä uuden arvioinnin kohteeksi. Hänen ajatuksensa nimittäin eivät ole mitenkään kelvottomia. Kysymys onkin siitä, että 1900-luvulla maailma ei ollut edennyt tekniikan eikä etenkään ihmisen sosiaalisen evolution suhteen sille tasolle, että hänen oppinsa olisi voitu ottaa vastaan. Toisaalta elämme juuri aikaa jossa ilmenee tavaton epäsuhta teknisen kehityksen ja ihmisen sosiaalisen ja kognitiivisen evoluution suhteen, ja se kasvaa päivä päivältä suuremmaksi.
Ihminen on rakentanut supertietokoneita joilla viiden vuorokauden sääennustusten luotettavuus on saatu niin lähelle oikeaa toteumaa kuin vain on mahdollista. Samaan aikaan hän on avuton säätelemään talouden mekanismeja ja kehitystä. Ihmisellä ei ole vielä tietokone-ohjelmia joilla hän pysytyisi ennakoimaan talouselämän ja markkinatalouden mekanismeja edes viikonlopun yli.
Loppujen lopuksi ns. “kommunismi” on varsin hyvin toteutunut pohjoismaissa, myös Suomessa. Tietysti emme tässäkään pysty kilpailemaan rakkaan naapurimme eli Ruotsin kanssa, mutta minkäs teet. Saattaisi muuten käydä niin, että jos Yhdysvalloissa em. lista esitettäisiin noin yksinkertaistaen ja hieman kommentoiden niin kyllä kuulisi presidentti Obama kovia kommari-syytöksiä, toisaalta niitähän on sadellut hänelle alusta lähtien. Mutta eniwei! Meissä kaikissa asuu pieni kommari, ja se ei ole välttämättä huono asia.
