Kiveen hakattu

Yksi hienommmista suomalaisista radio-ohjelmista on Kiveen hakatut josta on ilmestynyt jo 150 jaksoa. Siinä käydään läpi suomalaisia urheilukohtaloita. Tosin ohjelman tulevaisuus on hieman vaakalaudalla koska olympiavoittajia ja menestyneitä urheilijoita on meillä ollut vähenevämmässä määrin 1960-luvun jälkeen. kaikki kuolleet suomalaiset olympiavoittajat ovat saaneet jo oman ohjelmansa. Jos tänään olympiavoiton saavuttanut Iivo Niskanen elää kuten nykyään on odotettavissa saadaan häntä koskevaa ohjelmaa odottaa hyvinkin 50-60 vuotta ja ehkä pitempäänkin.

Suomalainen olympiavoitto on nykyään kovin harvinainen asia ja vielä harvinaisempaa se on perinteisellä hiihdon kuninkuusmatkalla eli miesten viidelläkympillä. Edellisestä kultamitalista tällä matkalla oli todellakin aikaa jo 58 vuotta. Niskasesta kirjoitetaan vielä paljon ja nyt voimme keskittyä tässä kaikkiin niihin suomalasiiin jotka ovat tällä matkalla vuodesta 1924 menestystä meille tuoneet.

Tänäisellä voitollaan Niskanen nosti suomalaiset 50 kilometrin hiihdon maratontaulukon jaeteulle kolmannelle sijalle yhdessä venäläisten kanssa. Matka on aina ollut olympialaisten talvikisojen ohjelmassa ja mitalit on jaettu 23 kertaa. Pitää muistaa että talvikisojen rytmiä tahdistettiin vuonna 1994. Sitä ennen samana vuonna aina vuodesta 1924 oli sekä varsinaiset olympiadin kisat ja olympialaiset talvikisat. Nuoremmat suomalaiset urheilutoimittajat eivät ole enää oikein sisäistäneet mistä on kyse. I olympidi kun puhutaan nykyaikaisesta olympia-aatteesta alkoi 01.01.1896 ja Ateenan vuoden 1896 kisat olivat I olympiadin kisat. Kuudennen, kolmannentoista ja neljännentoista olympiadin kisoja ei järjestetty 1900-luvun suursotien vuoksi.

Alusta alkaen talvikisoista on käytetty nimeä ”olympialaiset talvikisat.” Vuoden 1994 tahdistuksen vuoksi varsinaiset kunkin olympiadin kisat ja olympialaiset talvikisat on nykyään eri vuosina. Mutta olympavoittaja on aina olympiavoittaja oli voitto sitten saatu kunkin olympiadin kisoissa tai olympialaisissa talvkisoissa. Suomalainen WIKI-artikkeli puhuu esimerkiksi vuoden 2016 Rion kisoista  termillä järjestyksessään 28. kesäolympialaiset kun taas englanninkielinen WIKI lukee klassisen puhtaasti ”Games of the XXXI Olympiad.” Jolle olympialaiset ovat tietyllä tavalla pyhä asia elää nyt kolmattakymmenettäensimmäistä olympiadia ja odottaa tietenkin vuoden 2020 XXXII olympiadin kisoja.

Mutta palattaan olympialaisten talvikisojen hiihdon kuninkuusmatkaan.Norjalla ja Ruotsilla on kummallakin 7 voittoa ja kultamitali on mennyt vain yhden kerran muille kuin Norjalle, Ruotsille, Suomelle ja venäläisille. Tuon tempun on onnistunut tekemään Italian Giorgio di Centa. Vain kaksi hiihtäjää on onnistunut voittamaan matkan kahteen otteeseen; Sixten Jernberg vuosina 1956 ja 1964 ja Björn Daehlie vuosina 1992 ja 1998. Vain yksi hiihtäjä on ollut mitaleilla kolmissa peräkkäisissä kisoissa ja hän on suomalainen Veikko Hakulinen; kultaa vuonna 1952; hopeaa vuonna 1956 ja hopeaa 1960. Hakulinen osallistui vielä vuoden 1964 talvikisoihin ampumahiihdossa ollen tietysti nopein hiihtäjä. Hakulinen oli mukana vielä vuoden 1962 hiihdon MM-kisoissa ja oli viidenkympin hiihdossa yhdeksäs tosin häviten 4 vuotta nuoremalle Sixten Jernbergille kuutisen minuuttia. Puheet siitä että Hakulinen olisi jotenkin pakotettu lopettamaan uransa hiihtomaajoukkueessa eivät ole kovin totuudenmukaisia. Aika oli vain ajanut ikääntyvän mestarin ohitse.

Vanhin elossa oleva oleva kuninkuusmatka voittaja on Norjan Ole Ellefsaeter joka täytti viime viikolla 79 vuotta. Nuorin on tietenkin Iivo Niskanen. Ensimmäinen viidenkympin voittaja oli Thorleif Haug ajalla 3:44.32 ja tänään Niskanen kellotti ajan 2:08:22:1.

Yhteensä suomalaiset ovat saaneet tältä matkalta mitaleja seuraavasti:

4 kultaa

6 hopeaa

4 pronssia

Kaksoisvoitto on tullut vuosina 1932 ja 1960. Vaikka Suomi pääsi mitalikantaa vasta kolmansissa olympialaisissa talvkisoissa vuonna 1932 Saarisen ja Liikkasen kaksoisvoiton myötä ei pidä unohtaa vuosien 1924 ja 1928 sankareita  Matti Raiviota, Tapani Nikua, Erkki Kämäräistä, Anton Collinia, Lappalaoisen veljeksiä Taunoa ja Marttia eikä tietenkään Adiel Paanasta. Matti Raivio oli Vuoden 1924 kisoissa seitsemäs ja neljä vuotta myöhemmin Sankt Moritzissa Lappalaisen veljekset saavuttivat sijat 6 ja 9. Matkaa noista ajoista on tehty jonkin verran tähän Iivo Niskasen suureen päivään. On aika katsella vanhoja videoita ja selailla myös ikivanhoja Urheilun kuva-aitta-lehtiä. Palaamme vuoteen 1960 Kalifornian vuorille ja edelliseen kultamitaliimme. Vuoden 1960 kisojen pohjoismaisten lajien ratametarina oli muuan Mannerheim-ristin ritari Olavi Alakulppi komennuskuntansa kanssa. Eniwei hyvää jälkeä kaikin puolin kuten tästä pätkästä näemme. Kannattaa jättää Youtube pyörimään sillä seuraava video kertoo samasta kisasta. Porilaisten marssi on jo soitettu, mutta kyllä Iivo vielä tämän ansaitsee elikkä Savolaisen laulu.